Nykyisen Ikaalinen Span alueella kylpylätoiminta alkoi vuonna 1955, kun Meijeriväen Liitto pitkien valmisteluiden jälkeen osti jäsenilleen lomanviettopaikasi alueen maat ja rakennukset. Ostettuun alueeseen kuului 1800-luvun puolivälissä rakennettu Åbergin kartano, käräjätupa ja kolmas myöhemmin rakennettu majoitusrakennus. Åbergin kartano oli Ikaalisten ainoa kartano 1800-luvun puolivälissä. Siihen kuului enimmillään noin 1 200 hehtaaria maita. Kartanon osti vuonna 1863 kihlakunnantuomari Gustaf Wegelius Seinäjoelta.
Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen kartano siirtyi laamanni Björnikin omistukseen. Käräjätuvassa istuttiin Ikaalisten käräjiä 1800-luvulta aina 1920-luvulle asti. Tämä kartanoalue on suojeltu ja nähtävissä edelleen mäen päällä aivan Ikaalinen Span päärakennuksen vieressä. Kartanorakennus on vasemmalla, käräjätupa keskellä ja punainen majoitusrakennus oikealla.
Lomakeskukselle rakennettiin pian toiminnan aloittamisen jälkeen myös rantasauna, joka avattiin juhannuksena 1958. Tämä rantasauna on edelleen kylpylävieraiden käytössä.
Toiminta siirtyy uuteen kylypylärakennukseen 1960-luvulla
Lomatoiminnan laajentuessa tarvittiin isommat ja paremmat tilat. Mallia käytiin hakemassa Keski-Euroopan kylpylöistä ja suunnittelutehtävä annettiin Arkkitehtitoimisto Veikko Larkakselle, jossa suunnittelusta päävastuun kantoi arkkitehti Lauri Havasti. Rakennusvaiheen jälkeen kylpylän avajaisia vietettiin 5.7.1965. Rakennusta laajennettiin myöhemmin 1970-luvulla useampaan otteeseen. Kylpylä- ja ravintolavieraiden ohella uuden rakennuksen käyttäjistä ison osan muodostivat kuntoutustoiminnan asiakkaat, kuten sotainvalidit ja sotaveteraanit, joilla oli kylpylässä jopa kuukauden mittaisia kuntoutuksia. Myöhemmin isossa roolissa olivat Kelan kuntoutukset.
Kun uusi ja nykyaikaisempi päärakennus valmistui 1990-luvun alussa, tämä 1960-luvun kylpylä jäi vanhentuneena vaiheittain pois käytöstä. Viimeisenä loppui kuntoutustoiminta 2020-luvun alussa. Kylpylän rakentamisessa oli käytetty 1960-luvun uusia rakennusmenetelmiä, jotka myöhemmin osoittautuivat toimimattomiksi. Näiden virheiden takia tyhjilleen jäänyt rakennus on todettu korjauskelvottomaksi ja se joudutaan purkamaan.
Kylpylän suosion kasvaessa syntyi iso tarve uusille majoituspaikoille. Tähän ratkaisuksi rakennettiin kaksi isoa rakennusta, joista oli mahdollista ostaa lomaosakkeita. Kylpylä-Hotelli valmistui vuonna 1973, siinä on 138 asuntoa sekä komea ja korkea talvipuutarha palmuineen ja kahviloineen.
Toinen 144 osakkeen rakennus, 7-kerroksinen Terme, valmistui vuonna 1975.
Kylpyläalueelle ajettaessa tien vasemmalle puolelle jää kolme 1970-luvulla rakennettua 3-kerroksista taloa. Ne olivat alunperin henkilökunnan asuntoja, jotka myös myytiin myöhemmin lomaosakkeiksi.
Rannassa sijaitsee iso ja komea keltainen puurakennus, Willa Wegelius. Se on tällä hetkellä yksityisomistuksessa, mutta aikaisemmin siinä sijaitsivat kylpylän konttoritilat ja myöhemmin Ti-Ti Nallen talo.
Muutto uusiin ja komeisiin rakennuksiin 1990-luvun alussa
Asiakasmäärien edelleen kasvaessa ja vaatimustason noustessa rakennettiin uusi 135 milj. markkaa maksanut päärakennus, joka avattiin asiakkaille 1.3.1990. Ensimmäinen vieras oli presidentti Mauno Koivisto rouvineen. Tässä päärakennuksessa sijaitsevat edelleen mm. ravintolat, kokoustilat, hotellihuoneet ja spa-osasto. Vuonna 2004 päärakennuksen huoneita ja spa-osastoa uudistettiin yli kahdella miljoonalla eurolla. Vuonna 2014 allasosastoa uudistettiin vielä n. 300.000 eurolla.
Samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa rakennettiin myös erillinen 76 huoneen hotellirakennus, joka valmistui vuonna 1991. Rakennusta kutsuttiin aikanaan Ikaalia Hotelliksi, mutta nykyään tuntee nimen Ikaalinen Spa Lofts.
Hullut kasinovuodet, omistajat ja operaattorit vaihtuvat
Kylpylä pysyi Meijeriväen liiton sekä vuonna 1980 omistajiksi liittyneiden Valion ja Meijerijohtajat ry:n omistuksessa pitkään. Tänä aikana kylpylää kehitettiin pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti. Vuonna 1989 kylpylä siirtyi Uhvatta Oy.lle, jonka omistajia olivat mm. Kari ja Jussi Uoti. Yhtiö haettiin konkurssiin vuonna 1993. Arsenalin otettua vastuun yhtiöstä vuonna 1994, konkurssimenettely vaihtui 12 vuotta kestäneeseen yrityssaneeraukseen.
Yrityssaneerauksen päättymisen jälkeen vuonna 2006 Restel Oy osti kylpylätoiminnot Arsenalilta. Restelin omistuksessa kylpylä toimi vuodesta 2012 alkaen osana Rantasipi-ketjua ja myöhemmin vuodesta 2017 lyhyen ajan osana Cumulus-ketjua. Omistajavaihdoksista huolimatta Kylpylän toiminta jatkui keskeytyksettä näinä kasinotalouden ja laman vuosina.
Vuoden 2018 alusta kylpylän operointi siirtyi Resteliltä Scandic Hotels Groupille ja kiinteistöjen omistus Investor House Oy/Ikaali Invest Oy:lle. Scandic lopetti toiminnan Ikaalisissa marraskuussa 2020.
Uudet paikalliset omistajat ja investointi uuteen nousuun
Kylpylä sai uudet paikalliset omistajat maaliskuussa 2021. He remontoivat kylpylää ja avasivat sen uudistettuna 21.6.2021. Uusien omistajien tavoitteena on tehdä Ikaalinen Spasta Pohjoismaiden mielenkiintoisin kylpylä, jossa on Suomen paras palvelu. Tämä polku on pitkä ja vaatii sekä omistajilta, johdolta että henkilökunnalta osaamista ja sitoutumista niihin lukemattomiin askeliin, mitä tällä polulla on. Matka on alkanut hyvin.
Kunniakas historia ja sitoutuminen vielä hienompaan tulevaisuuteen
Ikaalisten kylpylä oli pitkään Pohjoismaiden suurin kylpylähotelli. Sen vieraita ovat olleet presidentit ja pääministerit, siellä on valittu Miss Suomi Lola Odusoga, vietetty IskelmäParaateja ja Sata -Häme Soi -juhlia, urheiltu, lomailtu, tanssittu, syöty ja juhlittu. Ikaalinen Spa on toteuttamassa kunnianhimoista suunnitelmaa siitä, miten toimintaa edelleen kehitetään, uusia palveluita luodaan ja palvelua parannetaan. Ikaalisten kylpylän paras aika on vielä edessä.
